14.10.16

Siellä missä pippuri kasvaa

_MG_0533 _MG_0546 _MG_0660 _MG_0557 _MG_0564 _MG_0572 _MG_0571 _MG_0584 _MG_0575 _MG_0588 _MG_0592 _MG_0599 _MG_0608 _MG_0614 _MG_0626 _MG_0635 _MG_0653 Lähdettiin tänään taas ajelemaan skootterilla, tarkoituksena mennä katsomaan missä ja miten se pippuri kasvaa.
Täällä Kampotissa kasvaa tosiaan maailmankuulua Kampotin pippuria ja kun se on täällä niin suuri ylpeyden aihe niin kyseisellä plantaasilla saa käydä vierailemassa.
Juuri kun oltiin lähestymässä tätä paikkaa niin alkoi sataa.
Perille päästyä tilattiin teet ja nautittiin maisemista - siinä toivossa, että sade lakkaisi pian.
Oltiin jo aika varmoja, että meidän pippurit jää nyt näkemättä, mutta onneksi sade rauhoittui juuri kun oltiin luovuttamassa.
Oli ihan hauskaa nähdä ja kuulla, kuinka pippuria kasvatetaan ja mitä eroa on musta-, viher, puna- ja valkopippurilla!

Ajomatka oli ehdottomasti tän reissun kohokohta. Vaikka tiet onkin ihan törkeen huonossa kunnossa ja kuoppaiset tiet hytkyttää koko matkan, niin on täällä Kambodzan maaseudulla vaan niin uskomattoman kaunista!



13.10.16

Bokor

_MG_0436 _MG_0442 Tultiin muutama päivä sitten tänne Kampottiin ja meillä oli suunnitelmissa käydä ainakin ajelemassa Bokorin vuorelle, mutta nyt kun täällä on sadekausi niin ei oltu ihan varmoja siitä.
Eilen aamulla herättiin kumminkin auringonpaisteeseen ja aamupalat syötyämme päätettiin, että vuokrataan skootteri ja kipaistiin ennen sitä pikasesti lähimmässä marketissa ostamassa sadeviitat, koska tähän vuodenaikaan on aika todennäköistä, että viimeistään iltapäivästä sataa kaatamalla.
Kysyttiin respasta ajoreitti ja lähdettiin köröttelemään.
Päästiin portille ja sisään maksoi huimat 50senttiä, ihan mielellään tosta maksaa. Naureskeltiinkin, että jos oltais oltu vaikka Thaimaassa niin hinta ois ollut varmaan 15€.

Ajomatkalla oli kyllä tosi kaunista. Tie huipulle on yli 30km pitkä ja aika mutkikas, mutta ei kyllä siltikään vedä vertoja Pain mutkiin. Mitä ylemmäs mentiin niin sitä kylmempi tuli, mutta onneks oltiin pakattu hupparit mukaan! Jossain vaiheessa oli niin sumuista, ettei nähty mitään. Ajettiin rauhallisesti eteenpäin ja toivottiin, ettei mikään tai kukaan tuu eteen. Myöhemmin takaisin päin ajaessa tästä samasta kohdasta huomattiin, että meinasi jäädä hylätty kirkko näkemättä kun menomatkalla oli niin sumuista.

_MG_0351
_MG_0355 _MG_0360 _MG_0361 _MG_0387 _MG_0393 _MG_0367 _MG_0420 _MG_0431 _MG_0446 _MG_0457 Käytiin seikkailemassa hylätyssä Bokor Palace hotellissa, joka on joskus toiminut casinona. Meillä kävi hyvä tuuri, koska juuri kun pistettiin skootteri parkkiin niin hylätystä rakennuksesta tuli joku vähän isompi porukka ulos ja saatiin seikkailla siellä ihan kahdestaan. Tunnelma oli todella aavemainen. Varsinkin silloin kun jäin kuvaamaan ja toi toinen taas ei malttanut pysyä paikoillaan ja juoksi kerroksesta toiseen, eikä mulla ollut mitään hajua, että mihin se nyt taas katosi. Jäin yksin johonkin hämärään huoneeseen, huusin , että "missä sä oot" ja vastaus "täällä" kaikuu koko rakennuksessa.
Tosi upea paikka, mikähän noissa hylätyissä rakennuksissa kiehtoo?
Kai se on niin mielenkiintoista ajatella, että ketä kaikkia siellä on viettänyt aikaa ja mitä siellä on tehty.
Todella sokkeloinen ja mitä ihmeellisimpiä pikku huoneita, korkeita ikkunoita ja lattiat märkiä. Kävellessä kuuluu sellaiset aavemaiset märät askeleet... täydellinen kummitustalo!

_MG_0510
_MG_0517 _MG_0501 _MG_0495 _MG_0489 _MG_0483 _MG_0471 _MG_0507 _MG_0508-2 
Toinen hylätty paikka jossa käytiin oli vanha katolilainen kirkko. Kirkko oli todella kaunis ja se maisema missä se oli teki siitä vielä täydellisemmän. Raikkaan vihreät vuoristomaisemat sumuineen, vau.

Näiden jälkeen meidän oli tarkoitus mennä kattomaan vielä vesiputousta, mutta heti kun lähdettiin ajamaan niin alkoi inhottava sade. Päätettiin lähteä ajamaan sadetta karkuun siinä tietenkään onnistumatta, mutta onneksi oltiin ostettu ne sadeviitat. Paluumatkan ilmasto muistutti vahvasti Suomen kesästä ja haaveiltiinkin koko loppumatka lämpimästä huoneesta...ja saunasta.



11.10.16

Koh Rong

_MG_0283 _MG_0237 _MG_0258 _MG_0243 _MG_0264 _MG_0261 _MG_0257 _MG_0294 _MG_0270 _MG_0291 _MG_0284 _MG_0244 Ihana paikka ja se, että löydettiin meidän majapaikkaan oli hyvää tuuria, jos oltais käännytty yhtään liian aikaisin niin oltais vietetty toi sama aika jossain muualla.
Saarelle saapuessa, meillä ei ollut mitään hajua mihin mennä. Olin edellisenä iltana vaan kattonu, että täytyy kävellä mereltä katsonnuta rantaa pitkin oikealle, koska vasemmalla oli joku bailubiitsi, josta haluttiin pysyä kaukana.
Keskipäivän auringossa ja rinkat selässä käveltiin rantaa pitkin ja ohitettiin ihan kivan näkösiä mökkejä, kyseltiin hintoja ja mikään ei oikeen vielä napannu.
Jossain vaiheessa oltiin pienessä umpikujassa ja ajateltiin jo, että lähdetään kävelemään takaisin päin. Ei kumminkaan luovutettu, koska huomattiin, että jos jatketaan matkaa niin päästää jollekkin biitsille - jossa ei tosin näyttäny olevan mitään.
Jonkin ajan kuluttua oltiin sillä kyseisellä biitsillä ja vastaan tuli aika aution näköinen ravintola. Ravintolan työntekijä sanoi, että lähimmät seuraava bungalowit on 15 minuutin kävelymatkan päässä ja, että voi pirauttaa meidän puolesta onko siellä vielä tilaa ja mihin hintaa.
Hetken mietiskelyn jälkeen meille neuvottiin, että matkan varrella on pieni vesieste jonka läpi meidän täytyy kävellä ja jos kävellään oikeasta kohdasta niin vesi ylttää maksimissaan lantion seudulle. Hetken kävelyn jälkeen tuli tää vesieste, heitin rinkan hiekalle ja lähdin kokeilemaan mistä kohti voitais kävellä niin, ettei kastella rinkkoja, mutta vesi vaan syveni syvenemistään... 
Kohta joku ystävällinen kaveri meloi meijän viereen ja antoi kajakkinsa lainaksi ja sanoi vaan, että jättäkää se tohon toiselle puolelle.
Alettiin kasaamaan rinkkoja jonka jälkeen mä lähdin mereen vetämään kajakkia reppuineen mun perässä, samalla rukoillen ettei meidän reppu, jossa on läppäri,kamera ja muut - tipahda mereen.
Päästelin muutamat ärräpäät tätä prokkista suorittaessa (mm. että paree olla hyvä paikka ja vaikka ei olisi niin me jäädään), mutta onneksi oli niin uskomattoman upeet maisemat, ettei tarvinnu kun vaan kattoo ympärilleen niin alkoi jo hymyilyttämään!
Ja thank god, paikka oli täydellinen!